Necessarie Observations

Kauas menneisyyteen teoksissaan katsova israelilainen historiantutkija Yuval Noah Harari on oivaltavasti pohtinut moniin uskontoihin liittyvää sielukäsitettä. Mistä sielu alkoi? Mistä se tuli? Tai ylipäätään mikä se on? Jos ihmisten Homo -suvun sapiens -haaran edustajilla sielu olisikin, oliko myös neandertalilaisilla? Entä denisovanihmisillä? Jos kuljemme evoluution sukupuuta tarpeeksi taaksepäin, kohtaamme varhaiset ihmisten ja apinoiden esi-isät ja -äidit: oliko heilläkin sielu? Jos ei, niin missä vaiheessa ja minkä mutaation kohdalla muinainen ei-vielä-nykyihminen muuttui sielun omaavaksi nykyihmiseksi? Olivatko kenties jotkut 100 000 vuotta sitten eläneet vanhemmat sieluttomia, mutta tarpeeksi monen geenin verran mutatoitunut lapsensa sielun omaava? Tai kasvoiko sielu samassa suhteessa elämänmuotojen kanssa? Alkumeren alkueliöillä olisi ollut kokoaan vastaava sielu. Jos oli, niin kuoliko Jeesus näidenkin sielujen pelastuksen puolesta? Miten Muhammedin sanoma pitäisi ymmärtää suht...

Miten aloittaa blogi? Mistä kirjoittaa ensimmäisenä? Esimerkiksi luutisti John Dowlandin (1562/63–1626) inhimillisemmästä puolesta. Ei ehkä mediaseksikkäin ja päivänpolttavin teema, mutta monella tavalla erittäin mielenkiintoinen ja kuitenkin ajankohtainenkin. Dowlandia – elämäänsä, musiikkiansa, historiaansa – olen pyöritellyt mielessäni jo pitkään. Humanistien kirjoittamalla ajattelemisen metodia soveltaen olen hionut tätä tekstiä pidempäänkin. Näkökulma on historiatieteellisissä, tarkemmin elämäkerrallisissa, kysymyksissä. Pohtiessani Dowlandia historiatieteen kautta heräsi minulle musiikinopettajana ja klassisena kitaristina monia kysymyksiä. Miten nykyajan ihmisen tulisi ymmärtää Dowlandin musiikkia? Mitä esiintyvän taiteilijan tulisi ajatella? Miten Dowlandin musiikista tulisi kertoa yleisölle tai omille soitto-oppilaille? Riittävätkö sointuanalyysi ja aikakauden tyylinmukaisuuden noudattaminen? Entä kuulija? Eikö riitä, että vain kuuntelee ”hyviä biisejä”? Nämä kysymykset ovat ...