Necessarie Observations

Mitä voit tehdä kun haluat harjoitella luutunsoiton tekniikkaa, mutta on Herran vuosi 1676 ja metronomin keksimiseen on vielä reilut 136 vuotta? Voit esimerkiksi kiinnittää katosta roikkuvaan lankaan erilaisia painoja ja hyödyntää siten syntynyttä heiluria aikamittojen laskemiseen. Monenmoisia katosta riippua metronomeja ovat rakennelleet varmasti monet muusikot kautta aikain. Itse Galileo Galileinkin (1564–1642) kerrottiin viritelleen moisia ajatuksia, mm. katosta roikkuvan kynttelikön heilunnasta. Tuskinpa hän ainoa oli, kuten Macen esimerkki alla osoittaa. Ja jos ei riipusta tai kattoa löydy, löytyy vähintään soittajan sydämen syke, josta myös metronomin tapaista hyötyä saa varmasti irti, kuten asiaa arabialaisten luutistien kerrotaan soveltaneen. Luutisti Thomas Macen (1612/13–1706) ( Musick's Monument , Lontoo 1676) ehdotus on nerokas, ja se kuvaa varmasti juurikin näitä keinoja, joiden avuilla muusikot harjoittelivat ennen modernia aikaa: Ota hauli, kuula tai mikä tahansa pyö...

Miten rakennetaan parhaat luutut? Millainen soitin kannattaa ostaa? Entä miten luuttua säilytetään? Alla englantilaisen Thomas Macen (1612/13–1706) näkemyksiä ( Musick's Monument , Lontoo 1676): Kansi on tehtävä Kölnin seudun metsien kuusesta, ja nimenomaan pituussuuntaan halkaistuista rungoista ("Cullin-cliff" [nykyenglanniksi jokseenkin muodossa "Cologne cleft"]), ei miten vain sahatuista. Kannen roseten (eli se kohta, jossa moderneissa kitaroissa on ääniaukko) tulee olla pieni ja tasaisesti leikattu. Mace, Musick's Monument , s. 49. Soittimen kaarevan pohjan puulistat, "ribsit", tulee tehdä vaahterasta. "Air-wood" viittaa saksalaiseen tai muuhun keskisen Euroopan alueen vaahteraan, joita ajan soitinrakentajat käyttivät soittimissaan [eräs aikalaiskirjoittaja viittaa "Aier"-termillä saksalaiseen loimuvaahteraan; vrt. "der Ahorn"]. Tarpeen tullen englantilainenkin vaahtera käy. Värin tulee olla tummaa, jopa punertavan...

Rakkaus on iänikuinen teema, varmastikin jopa ihmislajia vanhempi. Aiheena valtavan suuri ja moniulotteinen. Tematiikka sinänsä onkin hyvin laaja ja maailmaasyleilevä, eikä asiaa välttämättä lainkaan tarkenna se, että esimerkiksi suomen kielessä rakkaus-termi ei itsessään erota agape-tyyppistä rakkautta eros-tyyppisestä. Termillä voidaankin viitata monenlaisiin tuntemuksiin. Omassa työssäni musiikin ja musiikinhistorian parissa olen törmännyt asiaan soittoniekkojen monenmoisten edesottamusten ja niistä kirjoitettujen kertomusten kautta. Ns. rock'n'roll-elämäntyyliin liittyvät tarinat ovat varmasti tuttuja monille. Tähän diskurssiin liittyvät kiinteästi enemmän tai vähemmän liioitellut kertomukset vastakkaisen sukupuolen liehakoinnista. Kitaristin siinä-ja-siinä bändissä kerrotaan kellistäneen niin-ja-niin monta naista. Tai laulajan. Tai entäpä se-ja-se basisti, jonka rakkaustoimista ei julkea tarkemmin edes mainita? Kunnon rockmusiikki kuuleman mukaan herättääkin kuul...

Harjoitus tekee mestarin, sanotaan. Lausahdus pätee alalla kuin alalla, mutta musiikin osalta voidaan erityisesti sanoa, että paremmin harjoittelu tekee vielä vähän paremman mestarin. On asioita, joissa vain pelkkä vuosien tekeminen ei automaattisesti vie huipputasolle – musiikki on yksi niistä. Oikeinharjoittelun teema on siksi tärkeä. Tässä artikkelissa kirjoitan harjoittelusta klassisen kitaristin näkökulmasta. Vaikka kirjoitus on tietyn instrumentin suunnasta, on se perusperiaatteiltaan laajemminkin sopiva. Tietysti voi olla, että juuri kitaristina tästä saa eniten irti. Lue ja tuomitse itse! Olen jakanut artikkelini kahteen osaan, joista tämä ensimmäinen käsittelee harjoittelun filosofista taustaa ja toinen konkreettisia harjoituksia . Tarkoitus ei ole kahlata umpia ja lampia ja kaikkia muita harjoitteluun liittyviä osa-alueita lävitse. Se ei olisi tässä formaatissa edes mahdollista. Tarkoitukseni on sen sijaan A) aluksi esitellä harjoittelun tärkeyden taustaa ja B) antaa eri ...