"Such an Assur'd Time-keeper." Thomas Macen esimoderni metronomi

-

Mitä voit tehdä kun haluat harjoitella luutunsoiton tekniikkaa, mutta on Herran vuosi 1676 ja metronomin keksimiseen on vielä reilut 136 vuotta? Voit esimerkiksi kiinnittää katosta roikkuvaan lankaan erilaisia painoja ja hyödyntää siten syntynyttä heiluria aikamittojen laskemiseen.

Monenmoisia katosta riippua metronomeja ovat rakennelleet varmasti monet muusikot kautta aikain. Itse Galileo Galileinkin (1564–1642) kerrottiin viritelleen moisia ajatuksia, mm. katosta roikkuvan kynttelikön heilunnasta. Tuskinpa hän ainoa oli, kuten Macen esimerkki alla osoittaa. Ja jos ei riipusta tai kattoa löydy, löytyy vähintään soittajan sydämen syke, josta myös metronomin tapaista hyötyä saa varmasti irti, kuten asiaa arabialaisten luutistien kerrotaan soveltaneen.

Luutisti Thomas Macen (1612/13–1706) (Musick's Monument, Lontoo 1676) ehdotus on nerokas, ja se kuvaa varmasti juurikin näitä keinoja, joiden avuilla muusikot harjoittelivat ennen modernia aikaa: Ota hauli, kuula tai mikä tahansa pyöreä esine, painoltaan mitä vain aina paunaan (n. 0,5 kg) asti. Kiinnitä se pitkän langan (pakkauslankaa tai kenties suolikieli) päähän. Langan tulee olla pituudeltaan treenihuoneen katosta lattiaan asti. Kiinnitä lanka kattoon ja toiseen päähän mainittu kuula tai muu paino siten, että se melkein koskettaa lattiaan, "the Weight may well-nigh touch the bottom of the Floor".

Metronomin saat käyntiin siten, että kannat painon huoneen toiseen päähän ja nostat sen niin ylös kuin pystyt. Kun päästät irti, heiluri toimii mitä parhaimpana metronomina. Aloittelijoiden on syytä aloittaa pidemmällä heilurilla hitaamman tempon vuoksi, edellä kuvattu lähes lattiaan asti ulottuva heiluri esimerkkinä. Mace korostaa vielä ykkösten tarkkaa paikkaa (heilauksen päässä) ja muistuttaa kunnon luutistin osaavan polkea rytmiä jalallaan. Hän myöntää, että toki heilurin liike pienenee joka kierroksella. Mutta se ei ole ongelma. Juuri ennen pysähtymistäänkin, pienelläkin liikkeellä, heiluri tekee aikamitoissa laskettuna yhtä kauan kestävän liikkeen kuin alussakin. Mace erikseen painottaa, että asian voi kuka tahansa helposti todentaa. Ja mitä tähän haulimetronomiin eli "such an Assur'd Time-keeperiin" tulee, "Let it be your Director, in all your Curious Private Practices".

Musick's Monument, s. 80.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säestyksen opettaminen ja kitarapedagoginen kvarttiympyrä 1500-luvulta. Tapaus Joan Carles Amat

-
Kuva
Haluat opettaa kitarasäestyksen alkeita, mutta on Herran vuosi 1596 ja sointutaulukoiden tai yleensäkin modernin teorian keksimiseen on vielä satoja vuosia. Mitä siis voit tehdä? No tietysti keksit avuksi oman metodin, esimerkiksi sointukellon tai kvarttiympyrän. Seuraavassa käyn lävitse erään espanjalaisen renessanssiajan muusikon tätä varsin nerokasta tapaa käsittää sointujen muodostamista kitaralla, aikana ennen modernia teoriaa tai Hal Leonardin Kitarakoulujen helppolukuisia sointutaulukoita. Kuitenkin ennen varsinaista tekstiä muutamia rajauksia on vedettävä: seuraavassa esittämäni ajatukset ovat yhdestä teoksesta eivätkä sinänsä kuvaa 1500-luvun soitonopetusta tyhjentävästi. Lisäksi on huomioitava se, että modernin musiikinteorian asettaminen menneisyyden säveltäjien ajatteluun on anakronismia pahimmillaan. Jos jokin näyttää omasta mielestämme selkeältä kolmisoinnulta tai tietyltä sointuprogressiolta, se ei kuitenkaan tarkoita, että 1500-luvun säveltäjä olisi käsitteelli...
Lue lisää

Omnes partes millies repete! Harjoittelusta, osa 2

-
Kuva
Kirjoitukseni ensimmäisessä osassa pohdiskelin musiikki-instrumentin harjoittelun filosofisista taustoista sekä periaatteista. Vastasin myös kysymyksiin rajauksista ja omien näkemysteni käyttökelpoisuudesta kitaransoiton ulkopuolella. Väitän, että musiikin aktiivinen opiskelu opettaa oppimaan myös laajemminkin. Ylipäätään musiikin ahkera harrastaminen – olkoonkin se kuuntelua, soittamista, laulamista tai tanssimista – tehostaa syvällisesti ja monipuolisesti aivotoimintaa. Tämä ei ole oma mielipiteeni, vaan suoraan aivoista mitattavissa tai esimerkiksi aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa tai muistisairaiden vanhusten kanssa työskentelyssä huomattavissa. Tästä olenkin lyhyesti kirjoittanut aiemmin . Umpia ja lampia, kuten ensimmäisen osan yhteydessä mainitsin, en kirjoita tässäkään. Sen sijaan tarjoan muutamia hyväksi kokemiani konkreettisia esimerkkejä harjoittelusta ja esitän toimivia metodeja ongelmakohtien ratkaisemiseen. Sen enempää jauhamatta mennään asiaan. Esittämäni nuottie...
Lue lisää

Omnes partes millies repete! Harjoittelusta, osa 1

-
Kuva
Harjoitus tekee mestarin, sanotaan. Lausahdus pätee alalla kuin alalla, mutta musiikin osalta voidaan erityisesti sanoa, että paremmin harjoittelu tekee vielä vähän paremman mestarin. On asioita, joissa vain pelkkä vuosien tekeminen ei automaattisesti vie huipputasolle – musiikki on yksi niistä. Oikeinharjoittelun teema on siksi tärkeä. Tässä artikkelissa kirjoitan harjoittelusta klassisen kitaristin näkökulmasta. Vaikka kirjoitus on tietyn instrumentin suunnasta, on se perusperiaatteiltaan laajemminkin sopiva. Tietysti voi olla, että juuri kitaristina tästä saa eniten irti. Lue ja tuomitse itse! Olen jakanut artikkelini kahteen osaan, joista tämä ensimmäinen käsittelee harjoittelun filosofista taustaa ja toinen konkreettisia harjoituksia . Tarkoitus ei ole kahlata umpia ja lampia ja kaikkia muita harjoitteluun liittyviä osa-alueita lävitse. Se ei olisi tässä formaatissa edes mahdollista. Tarkoitukseni on sen sijaan A) aluksi esitellä harjoittelun tärkeyden taustaa ja B) antaa eri ...
Lue lisää